Rumakin voi olla sankari ja kaunis sielu

 

Nössö Melvin (Topi Anttila) ihastuu sokeaan kirjastonhoitajaan Sarahiin (Anni Koivisto)
Toxic Avenger -musikaalissa.
KUVA: LOTTA KALAMO

Toxic Avenger.

Suomen ja Pohjoismaiden kantaesitys 19.6.2021 Vaasan ylioppilasteatteri Rampin esityksenä Ritzissä Vaasassa.

Käsikirjoitus ja sovitus Joe DiPietro, sävellys ja sanoitus David Bryan, suomennos ja ohjaus Pyry Keto. Koreografi Hanna Mellberg, lavastussuunnittelu Eero Laurila ja Matti Tuomaala. Tuottaja Eemu Laurila, tuotantokoordinaattori Ilmari Moisio. Kapellimestari Arttu Jaulimo. Rooleissa Topi Anttila, Anni Koivisto, Venla Sippola, Juuso Suihkonen, Samuli Pietikäinen, Iina-Sofia Aura ja Laura-Maria Markus. Kertojaääni Jorma Tommila.

*************

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi toi lauantaimatineassa Suomen ja koko Pohjoismaiden ensi-iltaan musikaalin, jossa on hyvinkin aineksia suuremmillekin näyttämöille ja ammattiteattereihin.

Toxic Avenger on musikaalinörtiksi itseään luonnehtivan ohjaajajan Pyry Kedon pitkäaikainen unelma. Koronan takia ensi-ilta lykkääntyi yli vuodella, mutta onneksi tämä musikaali saatiin nyt Ritzin näyttämölle.

Tyylien sekoitus

Toxic Avenger perustuu samannimiseen kulttileffaan vuodelta 1984. Tyylillisesti se yhdistää muun muassa kreisikomediaa, camp-huumoria, farssia ja absurdia kauhua.

Kaksi ja puoli tuntia jatkuvasti vaihtuvia peruukkeja ja pukuja, koheltamista, irtoruumiinosia ja suolenpätkiä!

Ohjaajana Keto onnistuu paremmin tapahtumien juoksuttamisessa eteenpäin kuin henkilöohjauksessa.

Katsomossa ei pääse kyllästymään, sen verran vauhdikkaasti musikaali etenee, mutta harrastajanäyttelijöiden äänenkäyttö, elehtiminen ja ihan vain lavalla läsnä oleminen olisi vaatinut tiukempaa ohjausta.

Keto on myös itse kääntänyt musikaalin englannista suomeksi, ja siinä hän on onnistunut erittäin hyvin. Huumoria on musikaalissa paljon, ja se naurattaa oikeasti.

Tuttuja tarinan aineksia

Musikaalin tapahtumapaikka on kuvitteellinen Tromavillen kaupunki New Jerseyssä. Kaupunkiin on dumpattu vaarallisia jätteitä, jotka haisevat pahalta ja saavat kaupunkilaisten silmät kirvelemään. Kuka on kaiken tämän takana?

Tarinasta löytyy tuttuja populaarikulttuurin perusaineksia: poika rakastuu tyttöön ja saadakseen hänet itselleen pojan on voitettava pahis ja pelastettava maailma – tai ainakin kotikaupunki.

Käänteitä tarinaan tuovat pääpahiksen typerät apurit, tolvanat poliisit ja sankarin erikoinen äiti sekä kirjava joukko kaupunkilaisia.

Topi Anttila onnistuu hienosti pääosassa nörttinä Melvininä, joka pudotetaan ydinjätettä sisältävään tynnyriin. Siellä muuttuu supervahvaksi mutantiksi, vihreäksi Toksiseksi mieheksi.

Melvin on rakastunut kirjastonhoitaja-Sarahiin. Anni Koivisto laulaa upeasti ja onnistuu uskottavasti näyttelemään sokeaa. Hahmossa on kaunista naiviutta, mikä on myös huumorin lähde.

Venla Sippola on vetävän näköinen pormestari-pahiksena, mutta herkullinen kaksoisrooli Melvinin äitinä olisi voinut olla huomattavasti rauhallisempi ilmestys. Silloin hahmosta pursuava huumorikin olisi päässyt paremmin esiin.

Juuso Suihkonen ja Samuli Pietikäinen vaihtavat lennossa aina uusiin pikkurooleihin, joita kertyy esityksen aikana kymmeniä. Suoritus sinänsä ansaitsee hatunnoston! Nämä herrat ja heidän värikkäät hahmonsa kannattelevat pitkälti koko esitystä.

Iina-Sofia Aura ja Laura-Maria Markus esiintyvät niin ikään monena ja täydentävät ensemblea. Varsinkin pantomiimikohtaukset ovat onnistuneita.

Juuso Suihkonen vaihtaa lennossa pikkuroolista toiseen.
KUVA: LOTTA KALAMO

Viittauksia populaarikulttuuriin

Toxic Avenger rokkaa täysillä alusta loppuun, onhan säveltäjä David Bryan, Bon Jovin kosketinsoittaja ja lauluntekijä.

Kapellimestari Arttu Jaulimo johtaa nelihenkistä, vaasalaisista muusikoista koostuvaa pumppua, joka kuulostaa aivan ammattilaisrockbändiltä. 

Omaksi suosikkikappaleekseni nousee toisen näytöksen avausnumero, Tääl oon Oprah.

Mukaan mahtuu musikaalien tapaan balladeja, kuten Vannon, ja huumorinumeroita, kuten Pettymyksen tuotat, mutta suurin osa on menevää rokkia.

Oprahista puheen ollen, musikaalissa on runsaasti viittauksia amerikkalaiseen elämänmenoon ja populaarikulttuurin teoksiin.

Bongasin ainakin nunnia, joita on useissa muissakin musikaaleissa, visuaalisen viittauksen Titanic-leffaan ja pikkukohtauksen Rocky Horror Show’sta.

B-luokan elokuvien ystävät löytävät varmasti lisää tuttuja repliikkejä ja toimintaa.

Painavaa sanomaa

Hulvattomuudestaan huolimatta Toxic Avengerin teemat ovat painavia: ilmastonmuutos, jätteiden käsittely, korruptio, rikollisuus.

Koskettavin teema on kuitenkin ihmisen sisäinen kauneus. Voit olla ruma, sokea, arkajalka, muistuttaa isääsi tai olla millainen vaan, mutta silti voit olla sisältä kaunis ja yltää sankaritekoihin.

Se on viesti, jonka tämä musikaali kuuluttaa kaikille. Samaa viestiä musikaalit ovat hehkuttaneet kautta aikain, ja sen vuoksi tämä teos kuuluu kiinteästi musikaalien genreen.

Rampilla on Toxic Avengerista vain viisi esitystä. Seuraavat esitykset ovat sunnuntaina ja viimeinen ensi keskiviikkona, 23. kesäkuuta.